Toiminta-ajatus

Kuopion kansalaisopisto, Puistokatu 20, Kuopio, pysäköinti, Punaruskeatiilinen Puistokartanon kaksikerroksinen rakennus. Ihminen kävelee pääovelta puistoon päin. Koivut reunustavat puistotietä. Vasemmalla kolme valkoista puistonpenkkiä.

Kuopion kansalaisopiston toiminta-ajatus

Kuopion kansalaisopiston perustehtävä ja yhteiskunnallinen rooli on tarjota laadukkaita, hyvin saavutettavissa olevia elinikäistä oppimista tukevia koulutuspalveluja.
Opistomme toimii kuntalaisten yhteisöllisenä hyvinvointia ja oppimista edistävänä erilaisten ihmisten opiskelu-, kohtaamis- ja virkistäytymispaikkana.

Yksi toimintamme pääperiaatteista on opetuksen tuominen lähelle ihmistä elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Opetuksemme on hajautettu eri puolille toiminta-aluetta ja siihen voi osallistua kuka tahansa iästä ja koulutustaustasta riippumatta – tule sinäkin mukaan!

Kurssien lisäksi järjestämme erilaisia tapahtumia, konsertteja, tanssi- ja teatteriesityksiä ja taidenäyttelyitä. Kuopion kansalaisopisto järjestää myös tavoitteellisesti etenevää taidekasvatusta, taiteen perusopetusta, lapsille ja nuorille.

Kansalaisopistot Suomessa

Kansalaisopistot ovat vapaan sivistystyön oppilaitoksia, jotka vastaavat paikallisiin sivistystarpeisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin. Vuosittain kansalaisopistojen kursseille osallistuu koko Suomessa 650 000 kansalaista. Tämä on enemmän kuin missään muussa oppilaitosmuodossa. Kuopiossa opiston opetukseen osallistuu vuosittain yli 23 000 kurssilaista.

Kansalaisopistojen vahvuus on helppo lähestyttävyys ja toiminnan soveltuvuus kaiken ikäisille koulutustaustasta riippumatta. Toimintatavat ovat joustavia ja verkostot laajoja.

Kansalaisopisto tuo kuntaan elinvoimaa ja sen hyvinvointivaikutukset ovat merkittävät. Tutkimusten mukaan valtaosa opiskelijoista kertoo olevansa tyytyväisempiä elämäänsä ja kiinnittävänsä enemmän huomiota terveyteensä kansalaisopisto-opiskelun myötä. Myönteiset vaikutukset ulottuvat myös työhön ja perhe-elämään.

Kansalaisopiston toiminta perustuu lakiin.

Sivistykselliset oikeudet

”Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityistentarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.” (Perustuslaki, 2. luku, 16.2 §)

Vapaan sivistystyön tarkoitus ja tavoitteet

Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta.

Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. [Laki vapaasta sivistystyöstä 21.8.1998/632, 1 luku, 1 § (29.12.2009/1765)]

Edistää kestävää kehitystä

Kuopion kansalaisopisto sai Viksu Kuopio -tunnuksen Kuopion kaupungilta 2021 ansiokkaasta, vaikuttavasta ja näkyvästä työstään resurssiviisauden ja kiertotalouden edistämiseksi. Kuopion kansalaisopisto edistää kestävää tulevaisuutta ja hyvää elämää. Sen toimintaa ohjaa  Kestävän tulevaisuuden käsikirja.

Tunnuksen saamiseen vaikuttivat seuraavat asiat

  • Ekososiaalisen sivistyksen ja kestävän hyvinvoinnin työryhmä (Eko) kehittää monipuolisesti opistoa kestävää tulevaisuutta ja hyvää elämää edistäväksi oppilaitokseksi
  • Vuosittainen kestävän hyvinvoinnin toimintasuunnitelma, sisältäen tiedotussuunnitelman
  • Laadittu kestävän hyvinvoinnin käsikirja
  • Järjestetään resurssiviisautta edistäviä koulutuksia henkilöstölle ja kuntalaisille
  • Tekee yhteistyötä useiden sidosryhmien ja hankkeiden kanssa
  • Digitaalisia palveluja ja verkkoasiointia on parannettu, mm. tapahtuma- ja luentotarjontaa sekä opinto-opas julkaistaan pelkästään digitaalisena
  • Ehkäiseen jätteen syntyä pitkäkestoisten hankintojen avulla, ruoka- ja materiaalihävikkiä vältetään, jätteet lajitellaan
  • Toimintaa tarjolla eri asuinalueilla yhteiskäyttöisissä tiloissa – lähipalvelut lisäävät eri alueiden viihtyisyyttä ja elinvoimaisuutta
  • Toimipaikat saavutettavissa kävellen, pyöräillen, joukkoliikenteellä